Tähän mennessä tapahtunut:
Isla muutti uuteen kotiin ja ystävystyi heti naapurissa asuvan Ann'in kanssa. Ystävykset kävivät toivottamassa naapurustoon muuttaneita veljeksiä tervetulleiksi. Isla tutustui toiseen veljeksistä, Dimitriin, joka tuntui kovin ylpeältä. Viikkojen kuluttua Isla sai Dimitriltä kutsun juhliin, ja hän sai pyytää Ann'inkin mukaan.

 

Isla ja Ann menivät heti seuraavana päivänä katselemaan pukua juhliin. Sýslurissa oli tapana pukeutua jokaiseen juhlaan hienosti, kuten vanhoihin aikoihin oltiin tehty. Islasta oli mahtavaa, kun pienetkin kutsut saivat naiset heti kauhistuneina ryntäämään pukuja ostamaan. Oli mukava piristys pikkujuhliin, kun kaikki olivat hienosti pukeutuneet.

Näin kaunis nuori nainen Islasta tuli, kun hän valmistautui juhliin.
'Saapas nähdä, minkälainen kaunokainen Ann'ista leivotaan', Islaa hymyilytti jo valmiiksi, kun hän avasi sitten päiväkirjansa.
" Rakas päiväkirja, et varmaankaan usko kun kerron, että Dimitri kutusui minut juhliin!
Hän sanoi niiden olevan pienimuotoiset, mutta eihän sitä tiedä, mitä 'pienimuotoinen' tarkottaa hänen kielellään. Oli heti päästävä ostamaan juhlapuku ja Ann'kin löysi ihanan puvun, joka sopii hänelle todella hyvin! Olen melkein kateellinen, kuinka ihanasti mekko hänelle sopii. Itse jouduin tyytymään halvempaan, sillä rahaa ei ole vielä paljoa kertynyt. Kerron sitten kun palaan, mitä kaikkea juhlissa tapahtui - ja jäi ehkä tapahtumatta! "

Silloin ovikello soi ja Isla kiirehti avaamaan Ann'ille oven.

 

Juhlat olivat jo pyörähtäneet käyntiin, kun Isla, Ann ja Erik saapuivat. Heti kun he olivat astuneet sisään, Dimitri harppoi heidän luokseen ja jäi rupattelemaan Islan kanssa. Jopa ruma-Janit oli saanut kutsun juhliin ja saapui sinne yllään ihanan vanhanaikainen mekko. Isla ei ehtinyt niin seurailla muita, sillä oli syventynyt keskusteluun Dimitrin kanssa. Silti hän ehti huomata, että paikalla oli hänelle täysin tuntematon mies.

Jutustellessaan niitä näitä Dimitrin kanssa, ei Isla voinut välttää vilkaisemasta tuntematonta henkilöä, joka innoissaan keskusteli Dimitrin veljen, Vilhelmin kanssa.
Isla ei uskaltanut kysyä Dimitriltä miehen nimeä, mutta paloi halusta tutustua. Olihan herra melko mukavannäköinenkin.
(Kaikilla miehillä näytti olevan liituraita yllään)

Tämä yhä tuntematon mies näytti myös vilkuilevan Islan suuntaan, tai paremminkin tuijottavan. Nyt kun Vilhelm oli lähtenyt puhdistamaan vessanpönttöä, johon Janet oli ystävällisesti oksentanut, oli Islalla hyvä sauma mennä tutustumaan mieheen.

Samaan aikaan keittiöseinämän toisella puolella oli käynnissä kauhea sota Janetin ja Ann'in välillä. Ilkeä kun Janet oli, hän pystyi helposti murtamaan hyväsydämisen Ann'in. Kävi ilmi, että Janetilla ja Ann'in miehellä oli ollut kahdenkeskisiä hetkiä Erikin työpaikalla, niin Janet ainakin kovasti väitti. Hyväuskoinen Ann taas uskoi kaiken ennen kuin oli edes kysynyt asian todenperäisyyttä mieheltään, joka juuri oli hakenut jääkaapista sipsipussin ja istuutunut shakkipöydän ääreen herkkuja mutustelemaan. Janetin kasvoille levisi pienoinen hymy, kun hän huomasi Ann'in nurkassa kyynelehtimässä. Onpas siinäkin ilkeä ämmä!

Lopultakin Isla pääsi juttelemaan tämän oudon miehen kanssa. Hän sai selville muun muassa, että miehen nimi oli George ja että hän on juuri muuttanut kaupunkiin, ystävänsä Dimitrin kehuttua paikkaa kovasti.  Kun he olivat hetken jutelleet, George omasta mielestään hellävaroen ilmoitti, ettei Dimitri ole sitä miltä ehkä näyttää.
"Olet varmaankin huomannut, että hän on hyvin mukavaa seuraa ja juttelee vaivattomasti kenen tahansa kanssa, etkö vain?"
Isla vain nyökkäsi ja odotti mietteliäänä, mitä George jatkaisi.
"Niin, hän tosiaan on hyvin karismaattinen. Mutta Dimitrillä on todella paljon huonoja puolia, joita hän ei halua myöntää. Ensinnäkin hän on ylpeä ja kieroileva mies, jota kiinnostaa ennen kaikkea raha. Muiden tunteet ja turvallisuus saa jäädä taka-alalle, jos kyseessä on yksikään pennin pyörykkä, sen vain sanon. Eli sinunkin kannattaisi vain kiertää hänet kaukaa, se on neuvoni."
Isla ei voinut salata hämmästystään kuullessaan Georgen mielipiteen Dimitristä. Tytöstä mies tuntui aina yhtä kohteliaalta, mutta Georgen sanoista päätellen hän oli kaikkea muuta kuin sitä.

Seuraavana päivänä George tuli yllätysvierailulle Islan luokse.
Isla ihmetteli, miksi Georgella oli yhä juhlavaatteet, mutta mies kertoi tulleensa juuri tärkeästä liiketapaamisesta.
He juttelivat kaikenlaista hiihdosta pankkiryöstöihin, kunnes George alkoi taas kertomaan kaikkea pahaa Dimitristä. Isla ei halunnut uskoa, että Dimitri olisi niin ilkeä ja pyysi ärtyneenä Georgea poistumaan. Mies lähti nopeasti eikä hänestä sen jälkeen kuulunut pihaustakaan.

Georgen sijaan Dimitri piti tiuhaan tahtiin yhteyttä.
Isla piti juttelusta Dimitrin kanssa, mutta häntä rupesi turhauttamaan yölliset puhelut.
Taas kerran puhelin soi yhdentoista jälkeen yöllä. Isla kampesi itsensä vaivalloisesti ylös ja tassutteli puhelimeen. Väsyneenä hän ei ollut kovinkaan viehättävää juttuseuraa, mutta kuunteli puoliunessa Dimitrin selittäessä, kuinka huono maailman tilanne on.
Lopulta, parin tunnin puhelun jälkeen Isla pääsi takaisin sänkyynsä ja nukahti miettien, ketäpä muuta kuin Hemmo Kankkusta. Tuo poika oli varmaankin tehnyt lähtemättömän vaikutuksen Islaan, sillä tämä näki joka yö tästä (painajais)unta.

Neiti nukkui ja nukkui, vaikka töihinkin olisi pitänyt mennä.
Lopulta jatkuva auton torven tööttäys sai tämänkin unikeon nousemaan ja tallustamaan kimppakyytiin.

(anteeksi kuvien erikokoisuus, en skaalaa kuvia, koska silloin niistä tulee huonon näköisiä..)
Erik tuli useasti juttelemaan Islalle ja esitti kummallisia kysymyksiä, jotka saivat Islan miettimään, oliko Erik sittenkään aivan rehellinen.
Erik kyseli muun muassa milloin Ann ei ollut kotona ja milloin oli, aivan kuin hän itse ei sitä tietäisi.
"Ann on kotiäiti", Isla tokaisi katsoen kummastuneena parhaan ystävänsä aviomiestä.
"Aivan niin!" Erik nauroi, "testasin vain, tiedätkö sinä."

Kerrankin Hemmo Kankkusesta oli hyötyä!
Islan mielessä hyöri monia asioita, mutta päällimmäisenä oli Dimitri.
Silloin Hemmo soitti ja kertoi, että oli summassa valinnut jonkun randomin henkilön puhelinluettelosta ja soittanut. Hetken juteltuaan Isla otti esille dimitrin ja Hemmo rupesi heti kehumaan miestä.
"Hän on mies sanan parhaammassa merkityksessä! Rehti ja päättäväinen, mies joka haluaa auttaa! Ehkä hänellä on rahaa ja hän pitää siitä, mutta ei Dimitri mikään rahanahne ole, ei todellakaan! Kuka ihme sinulle on sellaista mennyt selittämään?"
Isla kertoi Hemmolle, kuinka George oli Dimitriä soimannut.
"Höh, George on köyhä mies ilman työtä ja ystäviä. Dimitri auttaa häntä välillä raha-asioissa, ja tämänkö hän saa kiitokseksi?"
Hemmon ääni oli syyttävä ja surullinen.
Isla katsoi ikkunasta ulos ja... siellä paha missä mainitaan.
Nainen päätti kertoa Georgelle mielipiteensä tästä ja pahoitteli että joutui lopettamaan puhelun.

"Senkin valehtelija!"
Näin Isla aloitti keskustelun, jonka hetki sitten oli ajatellut aloittaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta viha vain kasvoi Islassa sitä myötä kun hän asteli tervehtimään Georgea. Mies oli oma vetovoimainen itsensä ja tervehti iloisesti Islaa, jonka naamasta saattoi päätellä, että nyt ei kaikki ollut kivasti.
"Mitä tarkoitat?" kysyi George viattomasti ja katsoi hämmästyneenä Islaa, joka puhkui ja puhisi siinä hänen edessään.
"Valehtelit! Dimitristä ja itsestäsi! Et sinä ole mikään liikemies, vaan rutiköyhä ja Dimitri auttoi sinua! Miten kehtaat keksiä tuollaisia perättömiä juoruja miehestä, jota ilman olisit hukkunut velkoihin?"

George vain huitaisi ärtyneenä kädellään.
"Ja pyh! Dimitri on täynnä pahaa, tulet sen itsekin huomaamaan."
Sen sanottuaan mies kääntyi lähteäkseen, mutta Isla ei aikonut jättää asiaa tähän.

Kuten kuvasta huomaa, George taisi pitää Islasta enemmän kuin tyttö itse tajusikaan.
Ja jos Isla olisi sen tajunnut, hän olisi varmasti juossut vessaan oksentamaan, sillä hän ei Georgesta pitänyt yhtään. Mutta koska Georgeen tunteet olivat nyt mitä olivat, Islan puheet saivat tämän jo niin hämilleen, että Isla päätti jättää miehen omiin ajatuksiinsa ja läksi vastaamaan puhelimeen. Dimitrihän se sieltä soittikin ja Isla päätti pyytää miehen kylään.

Kummallista kyllä, Islan tervehdys Dimitriä kohtaan oli jotenkin lämpimämpi kuin muita.
En tiedä mitä nuo ovat hommailleet sillä välin kun en ole pelannut, mutta eivät ainakaan riidelleet.
Mutta huomatkaa, kuinka suloisen parin heistä saisikaan! Islalla olikin perheen perustaminen taka-ajatuksena, kun hän lopulta sai kerrottua, mitä kaikkea onkaan Dimitristä kuullut. Sitten Isla kertoi, että oli koko yön miettinyt kaikkea ja varsinkin Dimitriä itseään ja se riitti miehelle.

Islasta tuntui, että Dimitrillä oli suunnilleen samanlaiset tunteet häntä kohtaan, kuin hänellä Dimitriä kohtaan. Sen hän sai huomata, kun mies suuteli kättä pitkin niin ihanasti, että vain Islan ilmeestä voi päätellä, miltä se tuntui.

Ja niin siinä kävi, että molemmat rakastuivat heti sillä sekunnilla.
He eivät kuitenkaan vielä päättäneet mitään, mitä voisivat katua, vaan päättivät hetken elää näin ja katsoa sitten, toimiiko juttu vai ei.
Isla olisi ehkä halunnut kuitenkin saada sormuksen sormeensa, muttei kehdannut valittaa heidän ensimmäisestä yhteisestä päätöksestään.
Isla olisi myös halunnut muuttaa yhteen Dimitrin kanssa, mutta Dimitri sanoi, ettei voinut muuttaa ennen kuin oli saanut veljellensä jotakin, millä tämä voi elättää itsensä.

Kukaan ei varmaan voi uskoa, kuinka onnellinen Isla olikaan, kun Dimitri polvistui laulamaan kunnon serenadin. Vieläpä kun Dimitrillä oli miehekäs, hyvä ääni.

Illalla, ennen kuin Isla soitti Ann'ille ja kertoi, kuin onnellinen hän oli, tyttö avasi päiväkirjansa.
" Rakas päiväkirja, tänään taisi olla elämäni onnellisin päivä! Tosin se maksoi Georgen ystävyyden, mutta hällä väliä, olen vihdoin löytänyt elämäni miehen! Ainakin toivon niin, sillä Dimitri on mitä suloisin ja mahtavin mies kehen olen koskaan törmännyt tai tulen törmäämään. En vain voi uskoa, että minulla olisi näin hyvä tuuri, sillä koskaan ei ole kukaan mies osoittanut minkäänlaista kiinnostusta. Paitsi George kylläkin, mutta en halua kuulla mainittavan hänen nimeään, koska hän jos kuka on inhottava. Vaikka Janit on myöskin törkeä. Niin ja, minusta tuntuu ettei Erik olekaan niin rehellinen kuin olen ennen luullut. Toivottavasti hän ei satuta Ann'ia, sillä jos satuttaa... Grr.
Mutta en voi lakata ajattelemasta Dimitriä, MINUN Dimitriäni!
Me muutamme yhteen heti kun hän on saanut veljensä talouden kuntoon.
Kyllä, hän on hyväsydäminen! "
Näihin tunnelmiin Isla päätti kirjoittamisen ja säntäsi puhelimen luokse.
Näppäiltyään Ann'in numeron, hän kärsimättömänä kuunteli puhelimesta kuuluvaa prrr -ääntä. Lopulta Ann vastasi ja Isla aloitti heti huutaen kertomaan asiaansa.
"Voi, olen nii-iii-iiin onnellinen puolestasi, Isla!" Ann vastasi ja Isla pystyi kuvittelemaan hyväntahtoisen hymyn ystävänsä kasvoille.
"Kunpa voisin itsekin hyppiä riemusta, mutta luulen, että minun liittoni taitaa tulla pian tiensä päähän."
Isla piti hiljaisen hetken ennen kuin uskalsi kysymään, mitä Ann tarkoitti.
"En viitsisi alkaa selittämään sitä nyt, kun Maj'llekin pitää mennä lukemaan iltasatu", Ann mutisi ja niiskautti nenäänsä sen merkiksi, ettei hän kohta pystyisi pitämään ääntään tyynen rauhallisena, kuten yleensä. Niinpä he lopettivat puhelun ja Isla meni myös nukkumaan. Mutta nyt hänen päässään ei ollut tilaa edes Dimitrille, sillä niin huolissaan hän oli ystävästään.